Biojätteiden erilliskeräyksen ilmastovaikutusten selvitys alueellisen jätepolitiikan tukena |
 |
15.12.2011
Elinkaariselvityksessä arvioitiin eri vaihtoehtojen avulla Turun Seudun asumisen ja julkisen palvelun biojätteiden erilliskeräyksen kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä). Lisäksi tarkasteltiin biojätteen käsittelyvaihtoehtoja ja vertailtiin niiden aiheuttamia KHK-päästöjä ja - hyvityksiä.
Asuinkiinteistöiltä erilliskerättävän biojätteen noudon ja kuljetuksen kasvihuonekaasupäästöt laskettiin kahdella erilliskeräysjärjestelmän kattavuusvaihtoehdolla. Vähintään 4 huoneiston kiinteistöistä, jolloin erilliskeräyksen piirissä on 57 % alueen asukkaista ja vähintään 20 huoneiston kiinteistöistä, jolloin erilliskeräyksen kattavuus on 36 %.
Biojätteen määrä kolmella vaihtoehdolla
Työssä arvioitiin biojätemääriä kolmessa eri lajittelutehokkuutteen perustuvassa vaihtoehdossa Nykytilavaihtoehdossa käytettiin Suomen keskimääräistä lajittelutehokkuutta 54 %, ja julkisissa palveluissa 65 %. Tällöin vähintään 4 huoneiston kiinteistöiltä ja julkisista palveluista erilliskerätty biojätemäärä on noin 9800 t/vuodessa ja vähintään 20 huoneiston kiinteistöiltä noin 7100 t/vuodessa. Valistusvaihtoehdossa on neuvonnan ja tiedotuksen kautta saatu nostettua lajittelutehokkuutta65 %:iin, jolloin erilliskerättävä biojätemäärä on vähintään 4 huoneiston kiinteistöistä ja julkisista palveluista noin 11400 t/vuodessa ja vähintään 20 huoneiston kiinteistöistä ja julkisista palveluista noin 8100 t/a. Vuoden 2020 tulevaisuusvaihtoehdossa lajittelutehokkuutta on saatu nostettua 85 %:iin. Tässä vaihtoehdossa on lisäksi huomioitu jätteen synnyn ehkäisyn vaikutuksen mukainen jätteen määrän lasku sekä väestönkasvu. Biojätemäärä on muutaman prosentin pienempi kuin valistusvaihtoehdossa.
Noudon ja kuljetuksen KHK-päästöt
Noudon ja kuljetuksen osalta vähintään 20 huoneiston kiinteistöihin ulotettu biojätteiden erilliskeräys tuottaisi lähes 50 % pienemmät KHK-päästöt verrattuna siihen, että biojätettä kerättäisiin vähintään 4 huoneiston kiinteistöiltä. Jos erilliskeräystä tehostettaisiin koskemaan vain tiheimmin asuttuja kuntia, Naantali, Kaarinaa, Raisio ja Turku, saataisiin kiinteistöjen biojätteestä kerättyä yli 95 % ja noudon ja kuljetuksen aiheuttamat KHK-päästöt vähenisivät 10-16 % verrattuna koko toimialueella toteutettavaan keräykseen. Valistus- ja tulevaisuusvaihtoehdoissa biojätteen noudon ja kuljetuksen KHK-päästöt ovat noin 10% pienemmät kuin nykytilavaihtoehdossa kuljetettua biojätetonnia kohden. Lisäksi tulevaisuusvaihtoehdossa saavutetaan suuria KHK-päästövähennyksiä jätteen synnyn ehkäisyllä.
Energiaa ja polttoainetta
Biojätehuollon käsittelyvaihtoehtoina tarkasteltiin mädätystä ja siitä saatavan biokaasun hyödyntämistä energiana ja liikennepolttoaineena. Käsittelystä ei arvioida syntyvän KHK- päästöjä, niitä muodostui ainoastaan biojätteen erilliskeräyksestä. KHK-hyvityksiä muodostui biokaasun hyödyntämisestä ja mädätteen hyötykäytöstä. Lisäksi tarkasteltiin biojätteen energiahyödyntämistä osana polttokelpoista jätettä. Jätteiden hyödyntämisellä korvattiin laskelmissa keskimääräistä Suomen sähköntuotantoa ja seudun kaukolämpötoimijan, Turku Energian lämmöntuotantoa. Käsittelyvaihtoehdoista energiahyötykäytöllä saavutettiin parhaimmat KHK-päästöhyvitykset. Myös mädätyksessä saavutettiin KHK-päästöhyvityksiä, koska mädätyksestä vapautuva biokaasu hyödynnettiin sähkön- ja lämmöntuotannossa tai liikenteen polttoaineena, jolloin se korvaa fossiilisia polttoaineita. Lisäksi laskettiin mädätyksessä syntyvälle mädätteelle multa- ja lannoitekäytön KHK-päästöhyvitys.
Energiahyödyntäminen tuo suuria päästöhyvityksiä
Selvityksessä tarkasteltiin myös seudun jätehuoltojärjestelmää polttokelpoisen jätteen ja biojätteen osalta. Nykytilaa vastaavana vaihtoehtona oli energiahyötykäyttö paikallisessa jätevoimalassa, jossa biojäte on osa polttokelpoista jätettä. Lisäksi tarkasteltiin vaihtoehtoja, joissa biojäte erilliskerätään, mädätetään ja saatu biokaasu hyödynnetään joko energiana tai liikennepolttoaineena. Muu polttokelpoinen jäte hyödynnetään jätevoimalassa.
Kaikki vaihtoehdot tuottavat KHK-päästöhyvityksiä. Vaihtoehto, jossa koko polttokelpoinen jätemäärä menee energiahyödyntämiseen, tuottaa suurimmat hyvitykset. Erilliskeräysvaihtoehdoissa selkeästi parhaimmat KHK-päästöhyvitykset saa tarkastelu, jossa biojätteen erilliskeräys toteutetaan suurimmilla asuinkiintiestöillä eli vähintään 20 huoneiston kiinteistöiltä alkaen. Biokaasun käyttö dieseliä korvaavana liikennepolttoaineen saa paremmat KHK-päästöhyvitykset kuin biokaasun käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa.
Selvitys päätöksenteon apuna
Vuoden 2011 aikana tehty selvitys liittyy Turun seudun jätepolitiikkatyöryhmän toimintaan. Selvitys on tehty kuntien päätöksenteon avuksi. Selvityksessä ei ole huomioitu keräysastioiden, kuljetusvälineiden, käsittelylaitosten tai muiden laitosten rakentamisesta aiheutuvia päästöjä. selvityksen tarkoituksena ei ollut selvittää jätekuljetusten erilaisia järjestämistapoja tai eri vaihtoehdoista aiheutuvia kustannuksia.
Lisätietoja: projektisuunnittelija Henna Knuutila, puh. 040 5806128 tai henna.knuutila(at)tsj.fi
